Ulkoasunkuva

Tervetuloa pimeälle puolelle, eli siis Nightsideen, sivustolle jonka tarkoituksena on toimia tietolähteenäsi vampyyrien kiehtovaan maailmaan. Sivu tarjoaa tietoa niin vampyyrimyyttien historiasta ja synnystä kuin myös nykyaikaisista käsityksistä vampyyreista.

Sivustolle kerätään myös mahdollisimman kattavat tietopaketit suosituimmista tv-sarjoista, elokuvsita ja kirjoista, joissa vampyyreja esiintyy. Esimerkkinä näistä voisin mainita vaikkapa True Blood, Twilight ja Anna Ricen Vampyyrikronikat.

En suosittele sivuston selailua perheen pienimmille, sillä suuri osa lähdemateriaalistanikin on kielletty perheen nuorimmilta. Elokuvilla ja sarjoilla, joissa vampyyreja esiintyy on ikärajat ja vaikka pyrinkin kertomaan vampyyreista neutraalisti ja vältän esim shokeeraavaa kuvitusta, koen tämän varoituksen aiheelliseksi.

Webmiss, Zipzu

VAMPYYREILTA SUOJAUTUMINEN

Miten suojautua vampyyreilta

Vampyyreilta suojautumiseen on historian saatossa ollut useita eri keinoja. Niiden toimivuudesta voi olla montaa mieltä, mutta yleisesti ollaan kuitenkin sitä mieltä, että ainakin auringon valo on vaarallista vampyyreille, eivätkä ne kestä sitä. Paras keino suojautua vampyyreilta on siis pysytellä poissa yön pimeydestä ja liikkua päivänvalossa.

Hyvin yleisesti uskotaan myös, että ristit ja pyhä vesi, sekä valkosipuli tai tuli suojaisivat vampyyreilta. Valkosipulia hierottiin ovien ja ikkunoiden karmeihin, sekä ripoteltiin huoneisiin varsinkin 1400- ja 1500-luvuilla. Ihmiset sytyttelivät usein kotinsa suojaksi paljon kynttilöitä ja soihtuja, jotta pimeän tullen olisivat suojassa vampyyreiden hyökkäyksiltä. Myös villiruusun uskottiin karkottavan vampyyreja, joten sitä laitettiin usein ovien ja ikkunoiden luo estämään vampyyrien sisään pääsy. Entisaikaan myytiin myös paljon vampyyreja karkottavia taikakaluja ja rohtoja.

Hautaamattoman arkun suojeleminen

Entisaikaan oli hyvin tärkeää estää kuolleita hautaamattomia ruumiita muuttumasta vampyyreiksi. Esim. kuun ja auringon valon uskottiin olevan elämän lähteitä, joten hautaamattomat arkut pyrittiin suojamaan mahdollisimman hyvin kummaltakin. Tästä syystä ehkä vielä nykyisinkin vedetään verhot ikkunoiden eteen kun joku on kuollut. Peilien uskottiin kuvastavan sielua, joten peilit käännettiin ympäri tai otettiin alas seiniltä, jos huoneessa oli kuollut. Tämä tehtiin, koska sielun pelättiin siirtyvän peliin ja palaavan myöhemmin herättelemään ruumista. Eläinten uskottiin myös pystyvän herättämään kuollut ruumis. Jos hautaamattoman arkun yli hyppäsi eläin, sen sisällä olevan ruumiin uskottiin valrmasti muuttuvan vampyyriksi. Myös eläin saattoi muuttua. Tämä uskomus oli hyvin vahva 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa.